Filed under Tavoitteet ja vaikutukset

Jeesuksen johtama ryhmä kesti konfliktit ja kyyneleet

Jeesuksen johtama ryhmä kesti konfliktit ja kyyneleet

Muistan Tahko-vuoren, jonka tummia rinteitä juovittivat suuret lumisuonet – kuin talven koura olisi pidellyt kukkulan kylkeä. Muistan aution laskettelukeskuksen vuoren juurella. Sieltä talvi oli jo kadonnut. Kauppa, josta olisin ostanut hammastahnaa, oli suljettu. Ei ollut sesonki enää. Oli äitienpäiväviikonloppu 2015. Kesä venytteli itseään hereille. Minä jatkoin matkaani bibliodraamaohjaajien täydennyskoulutuspäiville, jotka pidettäisiin Aholansaaressa: ”Kouluttajana on Sirkku … Lue loppuun

Rumat sanat kohtaamisen kehyksenä

Rumat sanat kohtaamisen kehyksenä

Sydämeni pampatti. Kämmeneni hikosivat. Kohta minua haastateltaisiin. Kahvila ja pikkuputiikit sorisivat ympärilläni. Korkealla kaartui kirkas lasikatto. Haastattelupaikka oli tapahtumalava Kauppakeskus Stellassa Mikkelissä. Oli meneillään Sanan Talvipäivät -tapahtuma. Odotin vuoroani musiikkiesityksen ajan. Istuin tapahtumalavan syrjässä haastattelijan – hän oli työtoverini Arto Valkeapää – vieressä. Kuiskasin Artolle, että minua jännittää tällainen haastattelu paljon enemmän kuin saarnaaminen tuomiokirkossa. … Lue loppuun

Kameleonttimainen kansallissäveltäjä

Leikkasin nurmea saunan takaa. Moottorin pauhua säesti Sibeliuksen kolmannen sinfonian ensiosa. Se soitettiin Radio Yle 1:n ohjelmassa Näistä levyistä en luovu*. Toimittaja Eva Tigerstedin vieraana oli säveltäjä Seppo Pohjola.  Kuuntelin ohjelmaa kuulosuojaimiini liitetyllä radiolla. Ajoin leikkurin saunan takaa puutarhan puolelle tyrnipensaiden siimekseen.  Kaksi pääskystä nökötti sähkölinjalla kuin katsomossa. Radiossa siirryttiin sinfoniasta näyttämömusiikkiin. ”Sibeliuksen näyttämömusiikista löytyy paljon … Lue loppuun

Draaman mahti -runonen

Olen joku toinen. Olen jokin muu, niin koen. Kaiken kautta hahmon saan, mitä itseeni kuuluu tai maailmaan. Ja mitä ei. Koen toisen osan tai roolin. Katson toisen silmin. Ehkä ymmärrän myös oman osani paremmin. Ja rajan.

Enkeli on enkeli

”Voiko poika esittää enkeliä?”, kirkas ääni kysyi varkkari-ikäisten draamapajassa, jota ohjasin Kansanlähetyspäivillä Jyväskylässä heinäkuun alussa.

Päivien teemasana oli ”kasvokkain”.

”Kyllä enkeli voi olla poika”, joku toinen ilmoitti, ja ”enkelit ovat enkeleitä”, kiteytti kolmas. Lue loppuun

Mokaan, katoan ja tulen takaisin

Esiinnyin, mutta mokasin. Puhuin ja toimin toisin kuin oli tarkoitus, ja unohdin jotain tärkeää. Se harmitti minua. Kävin läpi tapahtunutta. Pyrin hahmottamaan, mitä minun olisi pitänyt tehdä toisin. Mitä unohdin? Mitä muistin väärin? Mitä ihmettä minun olisi pitänyt sanoa ja missä välissä? Näytinköhän ihan hölmöltä? Katosin oman mieleni sisälle. Sorvasin mennyttä, mutten saanut siitä otetta. … Lue loppuun

Kahden lauseen perhedraama

Kahden lauseen perhedraama

”Muuan Lasarus-niminen mies oli sairaana. Hän asui Betaniassa, samassa kylässä kuin Maria ja tämän sisar Martta.”

Jo näihin kahteen lauseeseen, jotka avaavat Johanneksen evankeliumin 11. luvun, mahtuu suuri perhedraama. Ohjaan siitä näytelmää Torstaiteatterille.

Yhdessä näyttelijöiden kanssa hämmästelen, mitä kaikkea voikaan ilmetä sisarten suhteessa toinen toisiinsa: kuormia, kärsimystä, kateutta, konflikteja, huolia, halauksia, uskoa, toivoa ja rakkautta. Lue loppuun

Toivelista

Lisää vuorovaikutusta. Lisää vuoropuhelua ja vuorokuuntelua. Lisää kuulluksitulemista. Lisää kokemuksia kuulumisesta: ihmisten seuraan, seurakuntaan ja kirkkoon. Lue loppuun

Kuuntelen, katselen, koen, kuulun

Raamatun kertomusten tunteminen lienee vähenemässä. Yhä harvemmat ihmiset viitsivät lukea Raamattua tai kuunnella puheita siitä.

Kuuntelijan rooli suhteessa Raamattuun taitaa olla se osa, joka on yleisimmin tarjolla seurakuntalaiselle. Kuuntelemisessa ei tietenkään ole mitään pahaa, mutta sen rinnalle tarvitaan muitakin tapoja. Lue loppuun