Filed under Ryhmä toimii

Jeesuksen johtama ryhmä kesti konfliktit ja kyyneleet

Jeesuksen johtama ryhmä kesti konfliktit ja kyyneleet

Muistan Tahko-vuoren, jonka tummia rinteitä juovittivat suuret lumisuonet – kuin talven koura olisi pidellyt kukkulan kylkeä. Muistan aution laskettelukeskuksen vuoren juurella. Sieltä talvi oli jo kadonnut. Kauppa, josta olisin ostanut hammastahnaa, oli suljettu. Ei ollut sesonki enää. Oli äitienpäiväviikonloppu 2015. Kesä venytteli itseään hereille. Minä jatkoin matkaani bibliodraamaohjaajien täydennyskoulutuspäiville, jotka pidettäisiin Aholansaaressa: ”Kouluttajana on Sirkku … Lue loppuun

Rumat sanat kohtaamisen kehyksenä

Rumat sanat kohtaamisen kehyksenä

Sydämeni pampatti. Kämmeneni hikosivat. Kohta minua haastateltaisiin. Kahvila ja pikkuputiikit sorisivat ympärilläni. Korkealla kaartui kirkas lasikatto. Haastattelupaikka oli tapahtumalava Kauppakeskus Stellassa Mikkelissä. Oli meneillään Sanan Talvipäivät -tapahtuma. Odotin vuoroani musiikkiesityksen ajan. Istuin tapahtumalavan syrjässä haastattelijan – hän oli työtoverini Arto Valkeapää – vieressä. Kuiskasin Artolle, että minua jännittää tällainen haastattelu paljon enemmän kuin saarnaaminen tuomiokirkossa. … Lue loppuun

Kompostoin Raamatun lehtiä

Kompostoin Raamatun lehtiä

Väsään kässäriä. Poukkoilen Vanhan testamentin Esterin kirjan lehdillä. Haravoin tarinaa katseellani. Kerään lehtiä keoiksi: henkilöitä, kohtaamisia, suuria käänteitä, tapahtumapaikkoja, esineitä, rituaaleja, yllätyksiä ja outouksia. Torstaiteatteri on tekemässä näytelmää Esterin kirjasta. Esityksen nimi kuuluu: Kätketty kuningatar. Kärrään osan lehtisilpusta pois. Kaikkea ei tämä tunkio sulata. Ei ehdi. Ei ymmärrä. Ei kykene. Tarinassa on enemmän ulottuvuuksia ja … Lue loppuun

Mokaan, katoan ja tulen takaisin

Esiinnyin, mutta mokasin. Puhuin ja toimin toisin kuin oli tarkoitus, ja unohdin jotain tärkeää. Se harmitti minua. Kävin läpi tapahtunutta. Pyrin hahmottamaan, mitä minun olisi pitänyt tehdä toisin. Mitä unohdin? Mitä muistin väärin? Mitä ihmettä minun olisi pitänyt sanoa ja missä välissä? Näytinköhän ihan hölmöltä? Katosin oman mieleni sisälle. Sorvasin mennyttä, mutten saanut siitä otetta. … Lue loppuun

Ohjaajan parhaat kaverit

Ohjaajan parhaat kaverit

Lähden draamatyöpajan ohjauskeikalle. Pakkaan matkaani seinäkellon. Se on minun kaverini.

Ohjaaja huolehtii täsmällisestä aloituksesta ja lopetuksesta sekä vastaa ajan käyttämisestä työpajan kuluessa. Hän jakaa aikaa tasapuolisesti ryhmän jäsenten kesken sekä jaottelee työpajan eri vaiheet sopivan mittaisiksi. Lue loppuun

Kaksi keinoa luovuuteen: hitaus ja hiljaisuus

Näitä kahta minä tunnen tarvitsevani luovaa työtä (ja elämää) varten: hiljaisuutta ja hitautta. Tunnustan ja tiedän, että luovaan työhön kuuluvat myös nopeus, äänet, virikkeet, ärsykkeet, reaktiot, intuitiivisuus ja spontaanius. Ja tietenkin aina rajallinen aika. Kuitenkin ilman hitaita ja hiljaisia hetkiä minä sotken, poukkoilen, kiristyn ja turhaudun. Työn tekeminen ja sen jälki alkavat tuntua ontolta kuorelta. … Lue loppuun

Luovuus syntyy sylissä

Lueskelen parhaillaan klassikkoteosta nimeltä Ryhmän luovuus ja kehitysehdot (Raimo Männistö). Se mm. esittelee lasten psykologiaa tutkineen D. W. Winnicotin näkemyksiä luovuuden juurista. Niitä ovat lapsen maagiset mielikuvat sekä äidin kanssa jakamat luovat illuusiot, joihin kuuluu leikinomaisuutta ja äänteellistä vuorovaikutusta. Teatteriryhmän luovuus kasvaa samasta maaperästä. Äidin ja lapsen suhteen korvaa ryhmä ja sen työpaikka eli näyttämö. … Lue loppuun

Kehykset lisäävät vapautta ja avaruutta

Kehykset lisäävät vapautta ja avaruutta

Teatteria voi raamittaa kuin kuvataidetta. Teatterin kehyksiä ovat: aikataulut, toimitila tai muu fyysinen ympäristö, taloudelliset resurssit, teatterista osalliset ihmiset taitoineen, tietoineen, kipuineen, intohimoineen, unelmineen, pelkoineen ja mielipiteineen sekä säännöt ja sopimukset, jotka liittyvät ihmisten yhdessä olemiseen ja tekemiseen. Tarkoituksenmukaiset  kehykset auttavat keskittymään siihen, mitä niiden sisällä syntyy ja tapahtuu. Luovuus alkaa kukkia.

Olen tyhjän toimittaja

Olen tyhjän toimittaja

Alussa ei ole mitään. Vain tyhjää. Paperi on tyhjä. Näyttämö on tyhjä. Minulle on tärkeää läsnäolo ja vuorovaikutus tiimin kanssa. Puhumme ja kuuntelemme toisiamme. Ihmisten kesken meillä on mahdollisuutena olemassa kaikki mahdollinen ja mahdotonkin, vaikkei meillä ole yhtään mitään. Tartumme tyhjään. Siinä samassa siinä on jotakin. Annamme arvon ja merkityksen olemattomalle ja mitättömälle. ”Usko on … Lue loppuun