Kuka minä sinulle olen? – Tuhlaajapojan suhde perheeseensä särkyy ja syvenee suvun sisäisissä puhutteluissa

6-torstaiteatteri-tuhlaajapojan-veli-vaaka

”Isä – – – en ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi.” Näin tuhlaajapoika puhuu isälleen palattuaan kotiin (Luuk. 15:ssa).

Poika ei usko olevansa sen arvoinen – tai ansaitsevansa sitä – että isä kutsuisi häntä pojakseen. Tämä kuitenkin puettaa poikansa parhaisiin vaatteisiin, tunnustaa tämän kuuluvan perheeseen ja järjestää juhlat. Vaikka poika on tuhlannut omaisuuden ja kokee menettäneensä asemansa poikana, isä ei halua menettää poikaansa.

Mielenkiintoiset henkilökuvat syntyvät ihmisten suhteissa toisiinsa.  Tarina ja draama sähköistyvät, kun suhteet muuttuvat tai niitä muutetaan. Erityisen herkullisia jännitteitä syntyy, kun osapuolet antavat yhdelle ja samalle suhteelle erilaisia nimiä ja merkityksiä tai pyrkivät muuttamaan suhdetta eri suuntiin.

Luukkaan evankeliumin vertaus tuhlaajapojasta ja hänen veljestään on suurten muutosten mylläkkä. Yksi erityinen työkalu sen kerronnassa on juuri kutsuminen – siis tavat, nimikkeet ja merkitykset, joilla kertomuksen henkilöt puhuvat toisistaan ja puhuttelevat toisiaan.

Nuorempi pojista ei omasta mielestään ansaitse tulevansa kutsutuksi pojaksi – vaikka puhutteleekin isäänsä isäksi! – vaan pääsevänsä palkkalaiseksi. Hän ikään kuin toivoo voivansa muuttaa rooliaan suhteessa isäänsä. Isä kuitenkin puhuu pojastaan sanoilla ”minun poikani”.

Kesken juhlien perheen vanhempi poika palaa pellolta ja vihastuu. Puhuessaan isälleen hän käyttää kotiin palanneesta veljestään ilmausta ”sinun poikasi”. Ikään kuin pikkuveli ei ansaitsisi veljeksi kutsumista. Ikään kuin hän ei kelpaisi veljeksi! Kun sitten isä vastaa vanhemmalle pojalleen, hän käyttää sanoja ”sinun veljesi”.

Vanhempi pojista ei kutsu veljeään veljekseen, mutta isä puoltaa ja vahvistaa veljeyden säilymisen. Tai näyttää ainakin toivovan sitä.

Tuhlaajapojan veli -näytelmäni sai ensi-iltansa jo puolitoista vuotta sitten, mutta sitä tilataan yhä. Nyt viikonloppuna (12.3. klo 15) esitän sen Kauhajoella, jossa esitys on seurakuntakeskuksessa. Yleisölle on vapaa pääsy. Esityksen tarjoaa Kauhajoen seurakunta. Kiitos ja kumarrus! Seuraava näytäntö on Joensuussa 25.3. Seurakuntakeskuksessa sielläkin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s