Aapo Kasperin seikkailu alkaa

Satoja tikkejä, veritippa ja laastaria sormessa, muutama hikipisara, kukkuroittain iloa, kipeytyviä niveliä, pussillinen hulluutta, monta viisarinkierrosta kärsivällisyyttä ja luovuuden juhlaa: syntyi ihmettä ja kummaa!

Olen yllättänyt itseni. Maaliskuun toisella viikolla ompelin (sekä käsin että koneella) enemmän kuin koko elämäni aikana yhteensä.

Aapo Kasper Konttinen (kuvissa) on teatterinukke, jonka tein nukketeatterikasvattaja Merja Luukkosen ohjaamalla kurssilla Lohjan Vivamossa. Merja on työtoverini Kansan Raamattuseurassa. Hän luotsaa Nukketeatteri Sananjalkaa ja kiertää nukkien kanssa Suomen seurakunnissa.

Nuken materiaaleina on froteekangasta ja vanua sekä pikkuisen kanttinauhaa ja puuta. Kuvausvaatteet löytyivät Merjan varastosta ja Vivamon kirpputorilta. Nukkea ohjataan sen niskassa olevasta tapista.

Aapon sukunimellä haluan kunnioittaa edesmenneen puvustus- ja nukketaiteilija Ulla Konttisen muistoa.

Kurssilta Aapo matkusti junalla Jyväskylään. Saapa nähdä millaisille tarinareissuille Aapo pakkaa laukkunsa tulevaisuudessa.

Ennen reissuja minun on tehtävä kurssin kotiläksyt. Parannan hiusten kiinnitystä ja muokkaan ranteita ja kämmenpohjia. Ne ovat vähän turhan pulleat.

Yritän selvitä läksyistä ilman haavereita ja laastaria.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s