Teatteriritari kohtaa lohikäärmeen

Ohjaamani Rajalla xxx -näytelmän koekatsoja sanoi pitäneensä näkemästään. Hän kuitenkin jatkoi palautettaan työryhmälle tähän tapaan: ”Olettehan tietoisia, että esityksen teemat saattavat järkyttää joitain katsojia?”

Väkivallasta tai muista ihmisyyden kipupisteistä kertominen  saattaa toki säikäyttää katsojan. Ehkä teatterin väki on kuitenkin mennyt sinne, minne pitääkin mennä.

He ovat kulkeneet rohkeasti sinne, missä ihmisyyttä on loukattu eniten: tien toiselle puolelle, sotamaahan ja hautaluoliin, kohtaamaan alastomat, sairaat ja haavoitetut.

Teatteri voi antaa äänen niiden ihmisten elämälle, joiden puolesta kukaan ei puhu tai joiden silmiin kukaan ei katso. Söpö ja pinnallisesti viihdyttävä näyttämötoteutus olisi tässä irvokas ja banaali.

Huuto ja irvistys voivat olla sen sijaan oikein ja totta. Selvää tietenkin on, että teatterin tekijöiden tulee kunnioittaa ihmisyyden rajoja niin harjoitellessaan kuin esiintyessäänkin, ja sekä suhteessa toisiinsa että katsojiin.

Järkytyksellä ei ole automaattisesti yhtä etumerkkiä. Monet ajattelevat, että taiteen äärellä tuleekin joutua aika ajoin ravistelluksi.

Katsojalla on joka tapauksessa lupa kokea näytelmä omalla ainutlaatuisella tavallaan. Teatteriesitys saattaa järkyttää, vaikka esittäjien erityinen tavoite ei olisikaan järkyttäminen ja vaikka näytelmän tarina olisi kuinka fiktiivinen tahansa.

Järkyttymisen juuria on kuitenkin hyvä pohtia. Jos järkytyn, niin mistä oikeastaan järkytyn? Mistä vahva reaktioni nousee?

Tunnistamattomat möröt omassa komerossa saattavat lietsoa ja vääristää kokemusta pahasta oman itsen ulkopuolella. Pahan ja pelottavan kahlitseva voima asettuu terveempiin mittasuhteisiin, jos on sinut omien varjojensa kanssa.

Elämän järkyttävän kuvaston äärellä pysähtyminen ei ole aivan yksioikoinen asia. Ei elämässä eikä teatterissa.

Pahan ja kipeän väistäminen tai pakoilu eivät kuitenkaan tee niitä olemattomaksi. Sotakirveen heiluttaminenkaan tuskin rakentaa mitään. Rohkeinta on riisua haarniska.

Elämän peikkoja ja lohikäärmeitä voi katsoa silmiin. Näyttämöllä tai katsomossa se on turvallista. Vihan ja pelon terät katkeavat. Rohkeus, toivo, vapaus ja rakkaus lisääntyvät.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s