Kenties voi olla niin, että teatterissa käynti on vähän vanhanaikaista. Pitää sitoutua olemaan olemassa tietyssä paikassa, tietyn ajan, tietyllä tuolilla ja katsoa mitä tapahtuu.
Minusta se kuulostaa vähän vaivalloiselta, tai ainakin teatterikokemuksen järjestäminen itselle vaatii vaivannäköä.
Mutta on siinä myös jotain viehättävää ja virkistävää. Joukko oikeita ihmisiä kokoontuu loputtomien ärsykkeiden, rönsyävien verkostojen, yhteyksien ja vuorovaikutustilanteiden maailmasta yhteen fyysiseen tilaan ja viettää siellä määrätyn ajan.Usein vieläpä hiljaa.
Ihmiset katsovat näyttämön kuvia ja tapahtumia. Kokemus on katsojien yhteinen mutta samalla kuitenkin jokaisen katsojan oma ja erityinen.
